Toimiva parisuhde
Kirjoittajana: Sari Liljeström, parisuhdekouluttaja, Kataja ry
Olen kuullut parisuhdetta kuvattavan kahden kaupaksi ja kolmannen korvapuustiksi. Koen kielikuvan tästä ammattilaisen näkökulmasta vähintäänkin mielenkiintoiseksi. Me auttajat, neuvojat, valmentajat ja kouluttajat taidamme olla niitä kolmansia. Ja korvapuustejakin on toisinaan tullut; onneksi niissä on ollut runsaasti voita, sokeria ja kanelia välissä.
Kahden ihmisen välisiin asioihin puuttuminen on kieltämättä haastava laji. Yhtäältä meiltä odotetaan sitä, että sano nyt hyvä ihminen jotain, ettei olisi näin hankala olo. Toisaalta tuhahdetaan, että hyvähän se sinun on sanoa, kun et ole elänyt tässä tilanteessa. Niinpä. Terapeuteilla, jotka työskentelevät pitkäkestoisia jaksoja saman parin kanssa, on helpompaa. Neuvonsa ja ohjeensa voi suhteuttaa kyseisen parin voimavaroihin ja taitoihin. Tällainen korkeintaan yhden viikonlopun pareja ryhmätilanteessa kohtaava kouluttaja, – tai pahimmillaan suurena massana luentotilaisuudessa kohtaavaa matkasaarnaaja – saa punnita sanansa melko tarkkaan. Yhden herkku voi olla toisen myrkky.
Toinen toistansa kunnioittaen
Toimivan parisuhteen resepti lienee se kysytyin paketti. Miten meidän tulisi olla ja elää, jotta voisimme olla tyytyväisiä toisiimme ja suhteeseemme? Mitä muuta siihen voisi sanoa, kuin että olkaa ihmisiksi. Kotonakin. Olkaa kuin kotonanne, mutta älkää eläkö kuin pellossa. Kaikkein tärkeimmäksi asiaksi listaisin kunnioituksen. Ja haastavimmaksi. Ihmisiä, joita kohtaamme vain erityistilanteissa on helpompi kunnioittaa ja arvostaa, kuin sellaista, jota näkee kaikkein raadollisimmillaankin.
Sellaista ihmistä, jota kunnioitetaan ei yleensä pilkata ja ivata. Kuten voit arvata, – ja olet kenties jo kokenutkin, – pilkka ja iva tuhoavat ja rikkovat paljon. Haukku tekee, päinvastoin kuin sananlaskussa sanotaan, syviä haavoja. Kunnioitus tuo mukanaan paljon hyvää; toisen kuuntelemista, tilan antamista, yhteisen ajan arvostamista sekä halua ilahduttaa ja ymmärtää toista.
Mitä sitten eteen, kun toisessa ei ole mitään kunnioitettavaa? Katsopa uudemman kerran. Eikö ihan oikeasti ole? Oletko valinnut kumppaniksesi sellaisen ihmisen, jota et kunnioita? Vai onko matkalla käynyt niin, että olet alkanut katsoa häntä toisella tavalla ja lakannut kuulemasta häntä? Oletko keskittynyt vain siihen, mitä hänestä puuttuu ja mikä ärsyttää? Tarttumapinta kasvaa kasvamistaan ja jos katsoo sillä silmällä, niin kyllähän meistä ihmistä puutteita löytyy. Minusta – ja sinustakin. Kunnioitusta voi tahtoessaan opetella ja oppia.
Ajattelen niin, että ihmisen pintaan ja tapoihin voi kyllästyä, mutta sisimpään ei. Mitä enemmän jaamme omaa sisintämme toinen toisillemme, sitä mahdottomampaa on kokea kyllästymistä edes viidenkymmenen yhteisen vuoden jälkeen. Ihmisessä riittää ihmettelemistä aina kunnioittamiseen saakka. Sitä mukaan kun uskaltaa kurkata oman mielensä salatuimpiin kellareihin, tulee tietoisemmaksi omista puutteistaan, eikä koe niin suurta tarvetta askaroida siinä, mitä tuo toinen ei ole.
Itse oman onnensa määrittäen
Olen lukenut listauksia siitä, mitä suhteessa tulisi olla, jotta se olisi toimiva. Ainakin läheisyyttä (niin fyysistä, kuin psyykkistäkin) ja intohimoa sekä sitoutumista. Allekirjoitankin nuo, mutta ajattelen, että toimiva parisuhde saattaa muodostua joistain muistakin komponenteista. Mikä toimii tänään, saattaa olla toimimatonta muutaman vuoden päästä. Tai päinvastoin. Oleellista lienee se, että kokee olevansa, ainakin ajoittain – ja rohkenisin jopa sanoa useimmiten – tyytyväinen suhteeseensa. Ja pyrkii olemaan sekoittamatta kaiken maailman asioita suhdeasioihin. Eli jos perheessä on raha-, lapsi- tai muita sellaisia huolia, muistaa sen, että vaikka ne heijastavat suhteeseen ja saavat siinä elävät ihmiset voimaan huonosti, ei se tarkoita sitä, että syy on suhteessa.
Yksi syy siihen, että kokee suhteensa toimimattomaksi, voi löytyä omista odotuksista. Millaisesta parisuhteesta haaveilet? Mistä olet tämän kuvasi muodostanut? Tarkistamalla omat piilotetut odotuksensa, voi kyetä päivittämään ne sellaisiksi, joita on edes mahdollista odottaa kahden ihmisen suhteelta. Ei ehkä olisi aivan hullu ajatus päivittää ne jopa sellaisiksi, joita voi saavuttaa juuri tässä suhteessa ja tämän ihmisen kanssa. Täydellisyys syntyy siitä, kun odotukset vastaavat sitä mitä saadaan.
Kaikkein tärkeintä on kuitenkin pitää kynsin hampain kiinni siitä, ettei suhteenne toimivuutta määritetä ulkoapäin. Vain te kaksi tiedätte sen, mikä on teille hyvää ja toimivaa. Me ”asiantuntijat” tahdomme, jos mahdollista, auttaa teitä näkemään sen; ei kertomaan sitä, mikä se on. Loppujen lopuksi toimivan parisuhteen tärkein edellytys taitaa olla itsetuntemus. Sen etsiminen ja jakaminen on parisuhteessa loputon, mutta antoisa, vastavuoroinen tehtävä.
Kataja-Parisuhdekeskus ry
