Olenko sitoutumiskammoinen vai Don Juan?

Julkaistu HS Ryhmäterapiassa 2007

Olen nelissäkymmenissä oleva eronnut mies, jonka avioerosta on parisen vuotta. Tunnen tarvitsevani vakaata parisuhdetta, ja olisin siihen mielestäni valmis. Ero ei ollut aikanaan suuri yllätys, meillä oli vaikeata useamman vuoden, eikä parisuhdeterapiasta ja muusta ponnistelusta lopulta ollut apua. Teinkin eroa mielessäni varmaan kaksi-kolme vuotta ennen kuin loppu tuli. Vaimoni lopulta eroa kuitenkin halusi.

Monenlaisia tunneskaaloja olen käynyt läpi vihasta ja surusta yksinäisyyteen. Olen kerennyt ja saanut mielestäni kokea monia mielenkiintoisia asioita eron jälkeen. Elämään on löytynyt uutta väriä ja koko avioero tuntuu nyt jo enemmän mahdollisuudelta kuin menetykseltä, vaikka pettymyksen tunne saattaakin aika ajoin hiipiä tykö. Olen tutustunut useisiin erittäin mukaviin ja viehättäviinkin naisiin. Saatan ihastua parin kolmen tapaamisen jälkeen. Ongelmani on se, että tahdon menettää mielenkiinnon muutamien tapaamiskertojen jälkeen, vaikka näissä ihmisissä ei sinänsä ole mitään vikaa. Tämä alkaa häiritä itseäni.

Liekö kyse siitä, että en ole kohdannut sitä sopivaa, vai olenko jotenkin sitoutumiskammoinen vai onko egoni vallannut jonkinlainen Don Juan, joka pyrkii vain valloittamaan valloittamisen vuoksi? Itse en oikein tunnista, että haluaisin iskeä vain iskemisen vuoksi, enkä tunne pelkääväni sitoutumistakaan. Olen pohtinut paljon sitä, mitä rakastumisessa tapahtuu ja millaisen ihmisen kanssa saattaisin olla onnellinen. Täyttä yhteensopivuutta tuskin löytyy koskaan, ja asiaa mutkistaa se, että järjellisillä yhteensopivuustekijöillä ei kuitenkaan sitten ole kovin paljon sananvaltaa, kun oikeat kemiat kolahtavat. Erilaisuus ja jotkut irrationaaliset seikat voivat olla hyvin puoleensavetäviä. En oikein voi kuvitella järkiavioliittoa tai -parisuhdetta.

Onkohan tässä kyse siitä, että minulla on olemassa jokin psykologinen suojalukko, joka estää ihmissuhteeseen voimakkaamman sitoutumisen? Vai onko pohjimmiltaan kyse siitä, etten vain ole kohdannut sopivaa? Sääli on myös sanoa goodbye niille naisille, jotka haluaisivat sitoutua voimakkaammin. Olen puhunut asioista paljon ystävieni kesken, ja he ovatkin olleet hyviä kuuntelijoita. Harva osaa antaa neuvoja. Osaisitteko te?

Asiantuntijavastaus:

Kerrot että tunnet tarvitsevasi parisuhdetta ja koet olevasi siihen valmis, mutta haluatko oikeastaan parisuhdetta ja miksi? Kuulostat varsin tyytyväiseltä nykyiseen elämäntilanteeseesi. Elämääsi on tullut uutta väriä ja uusia mahdollisuuksia. Onko jossain ”takaraivossasi” uskomus, että parisuhde kuuluu olla? Pari vuotta on vielä aika lyhyt aika avioerosta. Kuuntele rauhassa omia tunteitasi ja halujasi. Mitään kiirettä uuteen parisuhteeseen ei ole.

Kerrot että olet tavannut monia naisia ja ihastunutkin muutaman kerran. Järkesi mukaan he olisivat lisäksi varsin sopivia kumppaneita sinulle, mutta pian ihastumisen jälkeen kiinnostuksesi lopahtaa. Millainen oli tutustumisesi ja ihastumisesi ex-vaimoosi? Muistuttavatko nämä tilanteet sitä? Pelkäätkö mahdollisesti että kyllä sekin oli alkuun mukavaa, mutta sitten suhde muuttui – millaiseksi?

Mitä olivat ne vaikeudet avioliitossasi, joiden vuoksi erositte? Mikä oli oma osuutesi vaikeuksistanne? Oma osuus on eri asia kuin syyllisyys. Mikä sinussa oli se ominaisuus tai tapa reagoida, joka yhdessä vaimosi kanssa sai aikaan vaikeutenne? Jos et ole siitä selvillä, ei ole ihme että peräydyt orastavasta suhteesta. Onkin tärkeää tutkia nimenomaan omaa osuuttaan parisuhteen vaikeuksiin, ennen kuin lähtee uuteen suhteeseen. Muuten vie samat vaikeudet uuteen suhteeseensa.

Sinun ei tarvitse olla huolissasi. Pystyt hyvin erittelemään elämässäsi tapahtuneita asioita ja olet tietoinen siitä, että nykyiset suhteet eivät ehkä tulisi toimimaan tulevaisuudessa. Pystyt myös asettamaan rajoja ja lopettamaan suhteen, josta et saa sitä, mitä tarvitset ja haluat.

Uusi parisuhde saa hyvän alun, kun molemmat ovat itsensä kanssa sinut olevia ihmisiä. On tärkeää, että voi olla tyytyväinen elämäänsä ilman parisuhdettakin. Silloin ei ”velo” toiselta jotain, vaan on valmis jakamaan omasta rikkaudestaan toiselle. Ole rauhassa ja elä elämääsi luottavaisesti. Huomaat varmasti kun ”se oikea” sattuu kohdalle.

Raija Alhosaari

Riitta Ala-Luhtala