Parantava parisuhderakkaus

Kokemukseni mukaan ihminen janoaa hyväksymistä. Peruskysymykseni on, että kelpaanko minä. Olenko riittävän hyvä? Rakastaako minua kukaan? Tätä sitten kipuillaan parisuhteessakin. Ja metsä vastaa usein, että et riitä!

Miten tämä voi mennä näin? Tutkimukset sekä oma petuni (vuosikausien perstuntuma) sekä mutuni kertovat, että parisuhteissa on paljon välittämistä, tykkäämistä, arvostamista ja hyvää tahtoa. Se, että monien meidän kokemus on täysin päinvastainen, aiheutunee joko viestin vastaanottajan kyvyttömyydestä ottaa viesti vastaan, tai lähettäjän puutteellisista viestintätaidoista.

Niin tai näin, asian eteen on tehtävä tiedostamistyötä. Minun on tunnustettava tarpeeni kokea ehdotonta hyväksymistä. Tahdon tietää, että kelpaan ja riitän juuri tällaisena. Omalla vastuullani on myös se, että kerron kumppanille sen, mistä asioista, teoista ja sanoista saan kokemuksen siitä, että hän rakastaa ja tahtoo minulle hyvää. Toinen saattaa tehdä kaiken aikaa parhaansa, mutta tulkitsen viestit väärin.

Toinen asia, joka on omalla vastuullani, on sen miettiminen, että miten minä itse ilmaisen rakkaalleni kaikkea tätä. Tahdon hänelle pelkkää hyvää ja samanaikaisesti pidän mainitsemisen arvoisina vain korjaavaan palautteeseen liittyvät asiat. (lue: en kestä enää tuota ja tätä!)

Esa Saarista lainatakseni, käynnissä on pihtaamisen ja koston kierre. Koska itse koen jatkuvaa riittämättömyyttä, varmistan, ettet sinäkään pääse helpommalla. ”Eihän tuo toinenkaan tee mitään sen eteen, että minulla olisi parempi olla!” Yhden tekijän toiminnan muutos voisi kuitenkin kääntää päälaelleen koko systeemin ja molemmilla voisi olla parempi olla. Jos vain suostuisin katsomaan omaa toimintaani toisen vikojen ja puutteiden sijasta.

Osalla meistä on erityisen laihat elämäneväät ja valtava hyväksynnän tarve. Vielä yli kolmenkymmenen avioliittovuoden jälkeenkin uskon parantavaan parisuhderakkauteen, jonka perusta on siinä, että saa kokea itsensä rakastetuksi juuri tällaisena. Ansaitsematon armo. Kenties se metsä kuitenkin vastaa, että riitän?